Arvo

arvo ARVO Estonian Etymology Borrowed from et fi Arvo. Proper noun et proper noun et male Finnish Etymology Associated with fi arvo value and fi arvokas precious, and thus popular as a given name in the 19th and 20th centuries. Originally a variant of fi Arvi, cognate with sv Arvid. Possibly also from another Germanic names; see fi Arvila. Pronunciation Proper noun fi male fi 2010 w:fi:Katariina Romppainen Pität päiväunet Karisto 978-951-23-5303-3 37 Rita selasi viestivihkon etusivulle ja totta, miehen nimi oli Kaski, Ale Arvo.―Ei ollu kurssi korkialla, kun äitimuori nimiä poijalle laitto, mies tuumasi. ―Nimeni on Arvo Kaski, ennen olin arvokaski. Se oli ennen se. Rita leafed to the front page of the message and indeed, his name was Kaski, Ale Arvo.―The stocks weren't high when momma was naming her child, the man thought. ―My name's Arvo Kaski, I used to be a valuable swidden. But that was back then. fi 2016 w:fi:Miika Nousiainen Juurihoito Otava 978-951-1-29389-7 230 Tai ainakin yhtä, Arvo-setää. Kuulostaa nimen perusteella sympaattiselta mieheltä. Sen niminen setä nostelee lapsia ilmaan ja kutittaa mahasta. Ja antaa pienen karkkiyllätyksen joka tapaamisella. Or at least one, uncle Arvo, whose name makes him sound like a sympathetic man. An uncle named that is going to raise his children up in the air, tickle their stomachs, and give a piece of candy every time they meet. fi Finnish Declension Arv o a Derived terms fi Arvola Arvonen Statistics dvv_20250813 2665 3730 216 dvv_20250813 164 References Anagrams fi aorv rova varo