Iiris

iiris Estonian Proper noun et proper noun et female Iris Finnish Etymology From fi sv Iris, adapted from fi en Iris, from fi grc Ἶρις. Later associated also with the flower fi iiris iris. Pronunciation Proper noun fi female fi 1982 w:fi:Orvokki Autio Kotipesä 11–12 Gummerus 9512621584 Olavi oli vain ähkynyt ja haronut hiuksiaan, kun Armi oli puhunut kirjasta, jonka oli lukenut koululaisena. Siinä kirjassa oli ollut Iiris-niminen pieni tyttö. Klewe oli ollut tytön sukunimi. Ei Olavi ollut kuullutkaan sellaisesta kirjasta, mutta oli siihen aikaan myöntynyt kaikkeen, mitä Armi oli tahtonut. [ - - - ] —Ei Iiris oo olematoon nimi, oli Armi sanonut. —Se on kaunis.—Se ei oo täs tapaukses ollenkaan pääasia, oli anoppi vatkuttanut almanakka ja silmälasit käsissä täristen. Olavi had just grunted and groped his hair, when Armi had mentioned a book that she had read when she was still in school. The book had a young girl named Iiris. Klewe was the girl's surname. Olavi had never heard of such a book, but back then he still went along with anything Armi wanted. [ - - - ] —Iiris isn't a terrible name, Armi had said. —It's beautiful.—That's not the matter at all here, the mother-in-law had harped on, with her shivering hands grasping onto a calendar and eyeglasses. Declension Iiri ä Statistics dvv_20250813 4613 2674 151 References Anagrams fi iiirs Siiri riisi