Antti

Finnish Etymology A vernacular form of fi Andreas (like fi Antero), perhaps via fi sv Ante. Cognate with en Andrew. Occasionally also derived from fi Anton Anthony. Pronunciation fi Proper noun fi male 1870 Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä (Seven Brothers): Chapter 13 (Translation 1991 by Richard A. Impola): fi TIMO. »Minä ja sinä yksi, Keskievarin Antti ja Jussi toinen; kuinka monta meittiä ollaan?» kysyi minulta kerran Loimaan mies, ja samoin kysyn minä kanttoorilta nyt. TIMO: You and I make one, Coachhouse Antti and Jussi make two, so how many of us are there? That's what the man from Loimaa asked me once, and now I'm asking the sexton. fi 1954 w:Väinö Linna Tuntematon sotilas 148 WSOY 1970 —Rokkaha mie. Antero on etunim. Antiksha minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii. —Me, I'm Rokka. Antero's my given name. I've been called Antti all my life and that's what I call myself. fi 1975 Kaarlo Isotalo Nuori isäntä ja hänen naisensa Aila 31 Uusi kirjakerho 1976 9516380964 —En muista, opettaja sanoi ja lisäsi: —Heikki! Nimi kuulosti tutulta. Se oli tavallinen miehen nimi. Eihän tällä kylällä ollutkaan kuin Heikkejä, Matteja, Kalleja ja Antteja. I don't remember, teacher said and added: —Heikki! The name rang a bell. It was a common male name. After all, this village only had Heikkis, Mattis, Kalles and Anttis. fi Finnish given names Usage notes Common since the Middle Ages. For example, the most popular first name of men born in Finland in 1984-1986. Declension An tt t a Derived terms fi Antikainen Anttila Anttinen fi compounds Antinaho Antinoja Taivalantti Related terms surname fi Anttila Statistics dvv_20250813 35915 18065 7 dvv_20250813 62 References Anagrams fi aintt -ttain tatin tinat