Miina

miina Estonian Etymology From et de Wilhelmina. Proper noun et proper noun et female Finnish Etymology fi Vilhelmiina. Pronunciation Proper noun fi female fi 1959 w:Väinö Linna Täällä Pohjantähden alla 1 104 WSOY 1965 Ajatuksissaan kirkkoherra nimitti Helsingistä mukana tuotua taloudenhoitajaa Minnaksi, vaikka Ellen meni siinäkin naurettavuuteen asti, että nimityksen pitäisi kuulua Miina. In his thoughts, the vicar called the housekeeper brought over from Helsinki Minna, even though Ellen went almost to a ridiculous extent to say that she should be called Miina. fi 1970 w:fi:Veronica Pimenoff Pohjoiset pelit Tammi 9513006832 103 Pari vuotta sitten Minna-nimi olikin ollut muodissa, tuon ikäisiä Minnoja vilisi joka paikassa. Toista oli hänen aikanaan, kun koulussa muut haukkuivat Minna Canthiksi ja huusivat perään että "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!" She was called Minna too. Minna had heard her mother call for her. A couple of years later Minna was a fashionable name and there were Minnas of the same age everywhere. It was different back in her time, when the others mocked her by calling her Minna Canth and rhyming "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!" [Miina, Miina, the coffee's ready, Miina should go get it from the kitchen now!]. Declension Miin a Statistics dvv_20250813 1347 522 340 References Anagrams fi aiimn Naimi