Irja

írja Estonian Proper noun et proper noun et female borrowed from et fi Irja Finnish Etymology From a medieval male given name, fi de Irg, a cognate of en George, revived from the place name fi Irjala (see fi Irjala) for the heroine of an 1889 play by Gustaf von Numers. The shift to a female name probably influenced by names like fi Anja, fi Hilja, fi Katja, fi Marja, fi Tanja. Pronunciation Proper noun fi female fi 1901 w:fi:Väinö Kataja Irja Irja: Tullikavaltajia Karisto 1967 39 — Irja . . . Irja. Kuinka tuo nimi on minusta kaunis ja soma.— Onko? Ja toiset sanovat sitä rumaksi. Tunnetteko ketään muuta Irja nimistä henkilöä?— En ketään. Mutta olen aina ajatellut, että se on sievä nimi. — Irja . . . Irja. How I think that name is beautiful and cute.— Is it? Some others say it is ugly. Do you know anyone else named Irja?— I do not. But I have always considered it a pretty name. ?1939 Kauko Käyhkö, Irja (a song): Kerro mulle, Irja rakkahin, miksi silmäs täyttyi kyynelin. Declension Irj a Related terms fi Yrjö fi Yrjänä Statistics dvv_20250813 7016 1669 112 References Anagrams fi aijr Jari